| Sattuma | ||
|---|---|---|
Luku
|
84
| |
Albumi
|
||
Hahmojen ensiesiintymiset
|
Teru Mikamin äiti
| |
Julkaisu japaniksi
|
3. helmikuuta 2006
| |
Julkaisu englanniksi
|
6. maaliskuuta 2007
| |
Julkaisu suomeksi
|
18. maaliskuuta 2009
| |
Sivujen määrä
|
19
| |
| Edellinen ← Eliminaatio |
Seuraava Valinta → | |
“Vaikka hän joskus toivoikin toisten kuolemaa, hän ei koskaan suoraan tappanut ketään. Kaikki oli sattumaa.” |
Sattuma (engl. Coincidence, jap. 偶然 Gūzen) on Death Note -mangan kymmenennen albumin viides sekä koko sarjan 84. luku.
Juoni[]
Tämä luku kertoo Teru Mikamin menneisyydestä. Hänellä oli jo lapsena voimakas oikeudentaju ja hän pystyi erottamaan oikean ja väärän tarkkailemalla ja arvioimalla ympäristöään.
Ylivertaisten arvosanojensa ansiosta hän toimi luokkansa edustajana koko ala-asteen ajan. Se oli hänelle kunniatehtävä ja ylpeydenaihe. Hän pyrki tekemään luokastaan koko maailman parhaan. Mutta hänellä oli aina vihollisiakin. Hän puolusti luokkansa muita oppilaita kiusaajilta, mutta joutui tällöin itse kaltoinkohdeltavaksi. Mikami ei kuitenkaan luovuttanut, koska hän sai aina kiitoksen puolustamiltaan lapsilta.
Vaikka Mikamin sitkeys saikin lopulta kaikki luokan lapset kiusaajia vastaan, oikeuden puolustaminen kävi yläasteella yhä vaikeammaksi. Siellä hän joutuikin itse kiusaajien maalitauluksi. Jopa sivustakatsojat pakotettiin hyökkäämään Mikamin kimppuun, mutta Mikami ei suostunut luovuttamaan. Hän alkoi ajatella, että viholliset pitäisi kokonaan eliminoida.
Mikamin äiti oli aina ollut Mikamin puolella, mutta nyt hän alkoi huolestua tästä. Hän yritti suostutella poikansa lopettamaan ja hyväksymään, että "kaikki maailmassa ei suju omien odotusten mukaan". Mikami ei suostunut myöntämään olevansa väärässä ja uskoi äitinsä lakanneen olemasta oikeudenmukainen.
Sitten tapahtui ihme. Koulun neljä pahinta kiusaajaa hurjastelivat ilman korttia ja törmäsivät seinään. Onnettomuus tappoi sekä kiusaajat että yhden sivullisen. Se sivullinen oli Mikamin äiti. Mikami oli aluksi peloissaan siitä, että hänen halveksimansa ihmiset olivat kuolleet kertaheitolla. Hän oli kuitenkin varma, että jotkut iloitsisivat tästä, varsinkin kiusaajien uhreiksi joutuneet lapset. Mikami oli oikeassa: luokasta tuli "rauhallisempi" ja se oli täynnä virkistäviä hymyjä. Hänen tunteensa siitä, että pahuus pitäisi poistaa, voimistui yhä enemmän.
Mikami suoritti loistavin arvosanoin lukion ja yliopiston. Niissäkin hän kohtasi ihmisiä, joilla ei ollut tarkoitusta elämälleen tai joiden olemassaolo satutti muita. Mitä vanhempi ihminen oli, sitä haluttomampi tämä oli tekemään parannusta. Mikami alkoi kuitenkin pelätä itseään, sillä ihmisiä, joiden kuolemaa hän toivoi, kuoli toistuvasti. Hän alkoi miettiä oliko erityinen vai oliko kaikki sattumaa. Pahoista teoista kuitenkin oli rankaistava. Ja jos joku välttäisi jumalallisen rangaistuksen, jonkun muun oli langetettava se hänen ylleen. Sellainen oli yleisen syyttäjän tehtävä ja siksi Mikami ajatteli sen olevan hänen kutsumusammattinsa.
Arvosanojensa ansiosta Mikami pääsi yleiseksi syyttäjäksi ja kuuli pian Kirasta. Hän alkoi uskoa kaiken olevan jumalan langettamaa rangaistusta ja että jumala oli katsellut häntä. Niinpä hän alkoi viettää aikaa paikoissa, joissa jumala kiinnittäisi häneen huomiota, kuten Kiran kuningaskunnassa. Jumala tosiaan huomasi hänet ja tunnusti hänet sen arvoiseksi, että saisi osan tämän voimista tappavan muistikirjan kautta.
Nykyhetkessä shinigami Ryuk kertoi Mikamille palaavansa Kiran luokse. Ryuk vielä vahvisti Mikamin arvauksen siitä, että Kira oli tämä "jumala", ei Ryuk. Mikami uskoi "jumalan" lepäävän ja että hänen itse oli langetettava kuolemanrangaistuksia tämän puolesta.
Lukuopas[]
| Albumi 9 | Eliminaatio | Albumi 11 | ||||||
| #01 | Siivous | #04 | Eliminaatio | #07 | Japani | |||
| #02 | Ilmoitus | #05 | Sattuma | #08 | Huominen | |||
| #03 | Itse | #06 | Valinta | #09 | Keskustelu | |||